Maalaus: Jelina Rahikainen. Omakuva (Vaiti nousevat puut, Vaiti kuolevat hiljaisuutta vasten)

Häpeä hoitosuhteessa: kehollisuus ja relationaalisuus häpeän hoidossa. 

Koulutus psykoterapeuteille, psykologeille, sekä alojen loppuvaiheen opiskelijoille: (10-12.4.2025, Hotel Rantapuisto, Helsinki)

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/QqHvsRXEAm4mq1cs5

Häpeän lähteillä- koulutuskokonaisuudessa ammattilaiset pääsevät ensin riisumaan asiantuntijaroolinsa ja tutkimaan omaa häpeäänsä, sekä kehollisesti, että relationaalisesti, toisiaan yhteissäädellen. Häpeä syntyy hyväksyvän vastavuoroisuuden odotuksen jäädessä täyttymättä. Siksi vuorovaikutuksessa tapahtuvien katkosten tunnistaminen, niihin pysähtyminen ja reittien etsiminen takaisin yhteyteen on keskeistä. Esimerkiksi terapeutin responsiivisuus, yhteisvastuullisuus ja autenttisuus voivat toimia turvasignaaleina häpeän katkaisemalle kehoyhteydelle ja auttaa rakentamaan yhteyttä takaisin. Myös kehollinen elävyys, hengitys, kosketus tai liikkeeseen ryhtyminen voivat palauttaa lamaantuneen tai uhatun kehon sietoikkunaan.  

Koulutuksessa tutkitaan sekä terapeuttien että asiakkaiden tapoja suojautua häpeän viritessä ja etsitään turvaa tuntea häpeää, sekä vahvistetaan kykyä rakentaa turvaa ja elävyyttä takaisin itselle ja toiselle. Itsesäätely- ja yhteissäätelykeinoina käytetään aiemmin mainittujen lisäksi mm. liikettä, hengitystä ja kosketusta. Jokainen päivä sisältää kehollista ja kokemuksellista tutkimista, sekä teoreettista ilmiöiden tarkastelua. 

Koulutuksen teoria pohjaa mm. kroonisen häpeän relationaaliseen työotteeseen (DeYoung, 2015 & 2021), psykofyysiseen psykoterapiaan (Downing), polyvagaali teoriaan psykoterapiassa (Dana, 2018), tunnefokusoituun psykoterapiaan (Greenberg & Paivio, 1997, Paivio & Pascacual-Leone,2017), sekä katkostyöskentelyyn (Safran & Muran, 2003). Koulutuksessa tutkitaan häpeän ja suojien lisäksi autonomisen hermoston toimintaa, kosketuksen ja liikkeen käyttöä häpeän säätelyssä, terapeutin oman kehollisen totuuden jakamista, sekä katkostyöskentelyä. 

Koulutuksen tavoitteena on psykoterapeuttien häpeäsensitiivisyyden ja vastuullisuuden kasvattaminen, sekä oikean aivopuolen yhteyden (kehollinen, emotionaalinen, vuorovaikutteinen) ymmärtäminen häpeästä kärsivien asiakkaiden hoidossa. 

Ennen koulutusta osallistujille jaetaan ennakkolukemisto, sekä ennakkotehtäviä, jotta koulutuspäivissä on mahdollisimman paljon aikaa teorian soveltamiselle omassa kehollisessa, vuorovaikutteisessa ja emotionaalisessa todellisuudessa. 

Aikataulu ja hinta: 

-Aika: to-su 10.-12.4.2025 (torstaina ja perjantaina klo 9-18, sekä lauantaina 9-14 Huom! Pienet aikataulumuutokset mahdollisia..)

-Paikka: Hotel Rantapuisto, Furuborginkatu 3, 00980 Helsinki

-Koulutuksen hinta:

Early bird (1.3. asti) 550 e + alv 25,5 %

Normaali hinta: (1.3. jälkeen) 650 e + alv 25,5 %

Hinta sisältää:

• koulutuksen materiaaleineen 

• kolmen päivän aamupalan 

• kolme lounasta

• kolmet iltapäiväkahvit

• perjantaina rantasauna klo 18.30-20.30.

PERUUTUSEHDOT:
Peruutus yli kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 % kurssimaksusta. Alle kuukausi koulutuksen alkuun koko kurssihinta pidätetään. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus myydä paikka toiselle osallistujalle.

Lisäksi halutessaan yöpyminen Hotel Rantapuistossa (kerätään ilmoittautumisen yhteydessä): 

-116e/2 yötä/2 hlön jaetussa huoneessa 

-212 e/2yötä/1 hlön huoneessa

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/QqHvsRXEAm4mq1cs5

PERUUTUSEHDOT:

Peruutus yli kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 % kurssimaksusta. Alle kuukausi koulutuksen alkuun koko kurssihinta pidätetään. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus myydä paikka toiselle osallistujalle.

Kouluttajasta:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti, joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä sallittua keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

Häpeän lähteillä- palautteista poimittuja:

“Ohjaus oli yksi parantavimmista elementeistä koko työpajassa, ja minusta ratkaisevan tärkeässä roolissa siinä, että pystyin ja uskalsin olla niin rehellisesti ja rohkeasti auki ja paljaana. Pidin siitä, että turvallisuutta korostettiin; … Erityisen vaikuttunut olen ohjauksesi rehellisyydestä, aitoudesta, elävyydestä ja virtaavuudesta. Mikä voisi sulattaa ja pehmittää osallistujien häpeää ja jännitystä paremmin, kuin se että ohjaaja on aidosti elävä, tunteva ja tunteensa näyttävä ihminen, joka tuo esille oman haavoittuvuutensa ja keskeneräisyytensä ja kohtaa toiset lämmöllä ja hyväksynnällä. Vaikutuin myös siitä, että ohjaajana samanaikaisesti pidit ja kannattelit tilaa todella turvallisesti ja vakaasti JA istuit piirissä muiden rinnalla rehellisenä ja samanvertaisena ihmisenä. Ohjauksessa oli koko päivän läpi hyvin turvallista ja helppo olla, vaikka aihe oli raskas.”

”Tykkäsin tosi paljon Lindan tyylistä olla aito, ilmaiseva, tunteva ja samalla myös teoriaan kytkevä, ammatillinen ja hyvällä tavalla rajaava. Tämä helpotti turvallisuutta ja oppimista.”

“Työpajan vahva kehollinen ote oli tosi toimivaa, alkuun se jännitti, mutta hyvin nopeasti jännitys suli, kun keho rentoutui. Kehollisuus toteutettiin valtavan turvallisella tavalla, se oli vaikuttavaa. Kehon liikuttaminen silmät kiinni, pienet välihengitykset ja jatkuva tila tehdä, mikä itselle tuntuu parhaimmalta sekä aktiivinen kannustus sen kuuntelemiseen tuntuivat tärkeiltä. Tällaisen aiheen äärellä ollessa lupa toimia omien rajojen sisältä käsin kuvautuu tosi ollennaisena, minusta siitä huolehdittiin työpajassa taitavasti. Yllätyin, miten parin kanssa, jota en ennalta tuntenut, löytyi työpajassa käytettyjen harjoitusten kautta nopeasti luottamus ja turva asettua häpeän tunteeseen ja myös pyytää itselle sellaista (esim. olkapään koskettaminen), mitä siinä hetkessä tarvitsin. “

“Henkilökohtaisesti sain äärimmäisen arvokkaan kokemuksen siitä, miten tulin nähdyksi oman häpeällisen tunteeni kanssa ja se tunne ikään kuin suli ja pehmeni pois kokemuksen myötä. Häpeää aiheuttanut tunne muuttui myötätunnoksi ja lämmöksi, mitä en aiemmin tällaisen tunteen kanssa ole kokenut. Ammatillisesti sain innostusta jatkaa siihen suuntaan, mistä olen haaveillutkin: että voisin joskus tehdä työtäni enemmän kehollisesti.”

Lisätietoa: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

Lisää häpeästä:

Häpeä on voimakas kehollinen reaktio, jonka ydintä sanalliset interventiot eivät tavoita. Se voi kokonaisvaltaisuudestaan huolimatta jäädä piiloon pitkässäkin psykoterapiaprosessissa. Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä herää jos jäämme yksin haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme toisilta apua säätelyssä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.  Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys, myötätunto ja anteeksianto. Tervettä häpeää tulisikin seurata syyllisyys, joka pyrkii korjaamaan yhteyttä. Näitä terveitä merkkejä ihmisen tunne-elämässä tulisi vahvistaa ja juhlia. 

Häpeä hidastaa terapeuttista työskentelyä, koska se haluaa piilottaa asiat, jotka kipeimmin tarvitsevat vastaanottajan. Häpeän tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska se suojautuu moniin eri asuihin. Häpeä voi näyttäytyä yhtä lailla aggressiivisuutena, miellyttämisenä, estyneisyytenä, täydellisyytenä kuin itseinhonakin. Häpeä voi näyttämöllistyä hoitosuhteessa tavoilla, joiden tunnistaminen on tärkeää turvallisen tunnesuhteen syntymiseksi. 

Häpeästä kärsivä asiakas virittää häpeää sekä suojautumista häpeältä myös työntekijässä. Omien vastatunteiden ja häpeädynamiikan tunnistaminen on keskeistä korjaavan hoitosuhteen kannalta. Erityisesti kroonisesta häpeästä kärsivien asiakkaiden olisi tärkeä tutustua terapeuttiinsa kehollisena ja emotionaalisena ihmisenä, vastakohtana koko elämän kestäneelle yhteydettömyydelle, joka on saattanut näyttää, mutta ei tuntua yhteydeltä.

Lempeästi tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa turvallisen ryhmän ja ohjauksen alla!

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/QqHvsRXEAm4mq1cs5

Lue lisää häpeästä:

• Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung (2015 & 2021)

• Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu (2023)

• Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

• Häpeän hoito, Katja Myllyviita (2020)