marrask.
22
– 23. toukok.

Häpeän lähteillä- kasvuryhmä (syksy 2024 - kevät 2025)

  • Google-kalenteri ICS

TÄYNNÄ!

Häpeän lähteillä- kasvuryhmä (syksy 2024-kevät 2025)

Ohjaaja: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti.

Ryhmäkoko: max. 12 henkilöä

Ajankohdat:

perjantaisin klo 9.30-16.30:  22.11., 17.1., 14.2., 14.3., 25.4., sekä 23.5.

Hinta: 6 x 120 e (+ alv 25,5%) Laskutus kerralla tai erissä.

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/bfQDSj84KtbzruZt5

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeän lähteillä- kasvuryhmä on tarkoitettu psykologeille ja psykoterapeuteille, jotka haluavat tutkia häpeänsä lähteitä vertaisten kanssa puolen vuoden ajan relationaalisin ja kehollisin keinoin. Häpeää lähestytään niin henkilökohtaisena kuin kollektiivisenakin ilmiönä kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Ensimmäisellä tapaamiskerralla pysähdytään tutkimaan osallistujien tarpeita, joista valikoituu yksittäisten ryhmäkertojen tarkemmat teemat. Ohjaajalla on valmiina jokaiselle kerralle teemat, mikäli ryhmä ei halua tuottaa niitä itse. Kasvuryhmän harjoituksia voi hyödyntää työssä oman ammattitaidon puitteissa. Kasvuryhmä on ensisijaisesti Häpeän lähteillä I- työpajan käyneille osallistujille.

Esimerkkejä mahdollisista teemoista:

  1. Häpeän lähteillä: oma tahto, rajat ja suojaava aggressio vs. häpeä raivo

  2. Häpeän lähteillä: nautinto, sensuaalisuus ja seksuaalisuus

  3. Häpeän lähteillä: avuttomuus, keinottomuus, ei-tietäminen

  4. Häpeän lähteillä: temperamenttipiirteet & keho ja yhteiskunnalliset ihanteet

  5. Häpeän lähteillä: tarvitsevuus, haavoittuvuus, avunpyyntö

  6. Häpeän lähteillä: traumat ja salaisuudet

  7. Häpeän lähteillä: perhesuhteet

  8. Häpeän lähteillä: terve ja epäterve narsismi

Häpeä on voimakas kehollinen reaktio, jonka ydintä sanalliset interventiot eivät tavoita. Se voi kokonaisvaltaisuudestaan huolimatta jäädä piiloon pitkässäkin psykoterapiaprosessissa. Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä herää jos jäämme yksin haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme toisilta apua säätelyssä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.  Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Häpeä hidastaa terapeuttista työskentelyä, koska se haluaa piilottaa asiat, jotka kipeimmin tarvitsevat vastaanottajan. Häpeä myös pakenee vastuuta ja ehkäisee kasvua sitä kautta. Häpeän tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska se suojautuu moniin eri asuihin. Häpeä voi näyttäytyä yhtä lailla aggressiivisuutena, miellyttämisenä, estyneisyytenä, täydellisyytenä kuin itseinhonakin. Häpeä voi näyttämöllistyä hoitosuhteessa tavoilla, joiden tunnistaminen on tärkeää turvallisen tunnesuhteen syntymiseksi. 

Häpeästä kärsivä asiakas virittää häpeää sekä suojautumista häpeältä myös työntekijässä. Omien vastatunteiden ja häpeädynamiikan tunnistaminen on keskeistä korjaavan hoitosuhteen kannalta. Erityisesti kroonisesta häpeästä kärsivien asiakkaiden olisi tärkeä tutustua terapeuttiinsa kehollisena ja emotionaalisena ihmisenä, vastakohtana koko elämän kestäneelle yhteydettömyydelle, joka on saattanut näyttää, muttei tuntua yhteydeltä.

Lempeästi tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa turvallisen pienryhmän ja ohjauksen alla!

Ohjaajasta:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä sallittua keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

LUE LISÄÄ HÄPEÄSTÄ:

-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung

-Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu

-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

Näytä tapahtuma →
Häpeä hoitosuhteessa: kehollisuus ja relationaalisuus häpeän hoidossa (10-12.4.2025, Hotel Rantapuisto, Helsinki)
huhtik.
10
– 12. huhtik.

Häpeä hoitosuhteessa: kehollisuus ja relationaalisuus häpeän hoidossa (10-12.4.2025, Hotel Rantapuisto, Helsinki)

  • Google-kalenteri ICS

Maalaus: Jelina Rahikainen. Omakuva (Vaiti nousevat puut, Vaiti kuolevat hiljaisuutta vasten)

Häpeä hoitosuhteessa: kehollisuus ja relationaalisuus häpeän hoidossa. 

Koulutus psykoterapeuteille, psykologeille, sekä alojen loppuvaiheen opiskelijoille: (10-12.4.2025, Hotel Rantapuisto, Helsinki)

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/QqHvsRXEAm4mq1cs5

Häpeän lähteillä- koulutuskokonaisuudessa ammattilaiset pääsevät ensin riisumaan asiantuntijaroolinsa ja tutkimaan omaa häpeäänsä, sekä kehollisesti, että relationaalisesti, toisiaan yhteissäädellen. Häpeä syntyy hyväksyvän vastavuoroisuuden odotuksen jäädessä täyttymättä. Siksi vuorovaikutuksessa tapahtuvien katkosten tunnistaminen, niihin pysähtyminen ja reittien etsiminen takaisin yhteyteen on keskeistä. Esimerkiksi terapeutin responsiivisuus, yhteisvastuullisuus ja autenttisuus voivat toimia turvasignaaleina häpeän katkaisemalle kehoyhteydelle ja auttaa rakentamaan yhteyttä takaisin. Myös kehollinen elävyys, hengitys, kosketus tai liikkeeseen ryhtyminen voivat palauttaa lamaantuneen tai uhatun kehon sietoikkunaan.  

Koulutuksessa tutkitaan sekä terapeuttien että asiakkaiden tapoja suojautua häpeän viritessä ja etsitään turvaa tuntea häpeää, sekä vahvistetaan kykyä rakentaa turvaa ja elävyyttä takaisin itselle ja toiselle. Itsesäätely- ja yhteissäätelykeinoina käytetään aiemmin mainittujen lisäksi mm. liikettä, hengitystä ja kosketusta. Jokainen päivä sisältää kehollista ja kokemuksellista tutkimista, sekä teoreettista ilmiöiden tarkastelua. 

Koulutuksen teoria pohjaa mm. kroonisen häpeän relationaaliseen työotteeseen (DeYoung, 2015 & 2021), psykofyysiseen psykoterapiaan (Downing), polyvagaali teoriaan psykoterapiassa (Dana, 2018), tunnefokusoituun psykoterapiaan (Greenberg & Paivio, 1997, Paivio & Pascacual-Leone,2017), sekä katkostyöskentelyyn (Safran & Muran, 2003). Koulutuksessa tutkitaan häpeän ja suojien lisäksi autonomisen hermoston toimintaa, kosketuksen ja liikkeen käyttöä häpeän säätelyssä, terapeutin oman kehollisen totuuden jakamista, sekä katkostyöskentelyä. 

Koulutuksen tavoitteena on psykoterapeuttien häpeäsensitiivisyyden ja vastuullisuuden kasvattaminen, sekä oikean aivopuolen yhteyden (kehollinen, emotionaalinen, vuorovaikutteinen) ymmärtäminen häpeästä kärsivien asiakkaiden hoidossa. 

Ennen koulutusta osallistujille jaetaan ennakkolukemisto, sekä ennakkotehtäviä, jotta koulutuspäivissä on mahdollisimman paljon aikaa teorian soveltamiselle omassa kehollisessa, vuorovaikutteisessa ja emotionaalisessa todellisuudessa. 

Aikataulu ja hinta: 

-Aika: to-su 10.-12.4.2025 (torstaina ja perjantaina klo 9-18, sekä lauantaina 9-14 Huom! Pienet aikataulumuutokset mahdollisia..)

-Paikka: Hotel Rantapuisto, Furuborginkatu 3, 00980 Helsinki

-Koulutuksen hinta:

Early bird (1.3. asti) 550 e + alv 25,5 %

Normaali hinta: (1.3. jälkeen) 650 e + alv 25,5 %

Hinta sisältää:

  • koulutuksen materiaaleineen 

  • kolmen päivän aamupalan 

  • kolme lounasta

  • kolmet iltapäiväkahvit

  • perjantaina rantasauna klo 18.30-20.30.

PERUUTUSEHDOT:
Peruutus yli kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 % kurssimaksusta. Alle kuukausi koulutuksen alkuun koko kurssihinta pidätetään. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus myydä paikka toiselle osallistujalle.

Lisäksi halutessaan yöpyminen Hotel Rantapuistossa (kerätään ilmoittautumisen yhteydessä): 

-116e/2 yötä/2 hlön jaetussa huoneessa 

-212 e/2yötä/1 hlön huoneessa

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/QqHvsRXEAm4mq1cs5

PERUUTUSEHDOT:

Peruutus yli kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 % kurssimaksusta. Alle kuukausi koulutuksen alkuun koko kurssihinta pidätetään. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus myydä paikka toiselle osallistujalle.

Kouluttajasta:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti, joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä sallittua keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

Häpeän lähteillä- palautteista poimittuja:

“Ohjaus oli yksi parantavimmista elementeistä koko työpajassa, ja minusta ratkaisevan tärkeässä roolissa siinä, että pystyin ja uskalsin olla niin rehellisesti ja rohkeasti auki ja paljaana. Pidin siitä, että turvallisuutta korostettiin; … Erityisen vaikuttunut olen ohjauksesi rehellisyydestä, aitoudesta, elävyydestä ja virtaavuudesta. Mikä voisi sulattaa ja pehmittää osallistujien häpeää ja jännitystä paremmin, kuin se että ohjaaja on aidosti elävä, tunteva ja tunteensa näyttävä ihminen, joka tuo esille oman haavoittuvuutensa ja keskeneräisyytensä ja kohtaa toiset lämmöllä ja hyväksynnällä. Vaikutuin myös siitä, että ohjaajana samanaikaisesti pidit ja kannattelit tilaa todella turvallisesti ja vakaasti JA istuit piirissä muiden rinnalla rehellisenä ja samanvertaisena ihmisenä. Ohjauksessa oli koko päivän läpi hyvin turvallista ja helppo olla, vaikka aihe oli raskas.”

”Tykkäsin tosi paljon Lindan tyylistä olla aito, ilmaiseva, tunteva ja samalla myös teoriaan kytkevä, ammatillinen ja hyvällä tavalla rajaava. Tämä helpotti turvallisuutta ja oppimista.”

“Työpajan vahva kehollinen ote oli tosi toimivaa, alkuun se jännitti, mutta hyvin nopeasti jännitys suli, kun keho rentoutui. Kehollisuus toteutettiin valtavan turvallisella tavalla, se oli vaikuttavaa. Kehon liikuttaminen silmät kiinni, pienet välihengitykset ja jatkuva tila tehdä, mikä itselle tuntuu parhaimmalta sekä aktiivinen kannustus sen kuuntelemiseen tuntuivat tärkeiltä. Tällaisen aiheen äärellä ollessa lupa toimia omien rajojen sisältä käsin kuvautuu tosi ollennaisena, minusta siitä huolehdittiin työpajassa taitavasti. Yllätyin, miten parin kanssa, jota en ennalta tuntenut, löytyi työpajassa käytettyjen harjoitusten kautta nopeasti luottamus ja turva asettua häpeän tunteeseen ja myös pyytää itselle sellaista (esim. olkapään koskettaminen), mitä siinä hetkessä tarvitsin. “

“Henkilökohtaisesti sain äärimmäisen arvokkaan kokemuksen siitä, miten tulin nähdyksi oman häpeällisen tunteeni kanssa ja se tunne ikään kuin suli ja pehmeni pois kokemuksen myötä. Häpeää aiheuttanut tunne muuttui myötätunnoksi ja lämmöksi, mitä en aiemmin tällaisen tunteen kanssa ole kokenut. Ammatillisesti sain innostusta jatkaa siihen suuntaan, mistä olen haaveillutkin: että voisin joskus tehdä työtäni enemmän kehollisesti.”

Lisätietoa: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

Lisää häpeästä:

Häpeä on voimakas kehollinen reaktio, jonka ydintä sanalliset interventiot eivät tavoita. Se voi kokonaisvaltaisuudestaan huolimatta jäädä piiloon pitkässäkin psykoterapiaprosessissa. Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä herää jos jäämme yksin haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme toisilta apua säätelyssä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.  Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys, myötätunto ja anteeksianto. Tervettä häpeää tulisikin seurata syyllisyys, joka pyrkii korjaamaan yhteyttä. Näitä terveitä merkkejä ihmisen tunne-elämässä tulisi vahvistaa ja juhlia. 

Häpeä hidastaa terapeuttista työskentelyä, koska se haluaa piilottaa asiat, jotka kipeimmin tarvitsevat vastaanottajan. Häpeän tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska se suojautuu moniin eri asuihin. Häpeä voi näyttäytyä yhtä lailla aggressiivisuutena, miellyttämisenä, estyneisyytenä, täydellisyytenä kuin itseinhonakin. Häpeä voi näyttämöllistyä hoitosuhteessa tavoilla, joiden tunnistaminen on tärkeää turvallisen tunnesuhteen syntymiseksi. 

Häpeästä kärsivä asiakas virittää häpeää sekä suojautumista häpeältä myös työntekijässä. Omien vastatunteiden ja häpeädynamiikan tunnistaminen on keskeistä korjaavan hoitosuhteen kannalta. Erityisesti kroonisesta häpeästä kärsivien asiakkaiden olisi tärkeä tutustua terapeuttiinsa kehollisena ja emotionaalisena ihmisenä, vastakohtana koko elämän kestäneelle yhteydettömyydelle, joka on saattanut näyttää, mutta ei tuntua yhteydeltä.

Lempeästi tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa turvallisen ryhmän ja ohjauksen alla!

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/QqHvsRXEAm4mq1cs5

Lue lisää häpeästä:

  • Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung (2015 & 2021)

  • Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu (2023)

  • Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

  • Häpeän hoito, Katja Myllyviita (2020)

Näytä tapahtuma →
kesäk.
5
– 6. kesäk.

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä – mahdollisuudet, rajat ja riskit

Aika: 5.-6.6.2025 to-pe klo 9.00-16.30

Ilmoittautuminen:

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä - mahdollisuudet, rajat ja riskit - Helsingin seudun kesäyliopisto

Sisältö: Kosketus on tärkeimpiä ja varhaisimpia vuorovaikutuksen kokemuksiamme. Kosketus aktivoi oksitosiinijärjestelmän, joka on yhteydessä rauhoittumiseen, sosiaaliseen liittymiseen ja sosiaaliseen havaitsemiseen. Kosketus on yksi voimallisimmista kehollisen kanssasäätelyn muodoista.

Kosketuksen käyttäminen psykoammattilaisten työssä on ollut kautta historian hyvin ristiriitainen ja osin myös vaiettu aihe. Tutkimusten mukaan terapeutit kyllä koskettavat asiakkaitaan, mutta eivät puhu siitä keskenään. Tällöin sen moninaiset, ristiriitaiset ja riskialttiit ulottuvuudet eivät tule yhteisen havainnoinnin piiriin, eikä interventio voi kehittyä täyteen potentiaalinsa. Kosketus voi auttaa tavoittamaan muistoja ja tunteita, jotka eivät ole välttämättä sanallistettavissa. Rajoja kunnioittava kosketus voi olla voimakas kokemus nähdyksi, hyväksytyksi ja tavoitetuksi tulemisesta. Kosketuksen on huomattu parantavan terapeuttista yhteistyösuhdetta, joka on yksi keskeinen terapeuttisen muutoksen ennustaja.

Ammatilliseen kosketukseen liittyy myös riskejä. Kosketus voi herättää voimakkaita tunteita ja tarpeita. Se voi aktivoida asiakkaassa varhaisia tarvitsevuuden ja vaillejäämisen kokemuksia. Kosketuksella voi myös rikkoa toisen rajoja. Joissain tilanteissa kosketus voi aktivoida seksuaalisia tunteita ja tarpeita. Kosketus vaikuttaa kokemuksellisesti molempiin osapuoliin: siihen joka koskettaa ja siihen, joka tulee kosketetuksi. Ammattilaisen tuleekin tutustua itseensä koskettajana ja kosketettavana, jotta hänellä on valmiudet tutkia sekä asiakkaan että oman kehonsa reaktioita turvallinen yhteys säilyttäen.

Kaksipäiväisessä kosketus psykoterapiassa -koulutuksessa käydään läpi teoriaa kosketuksen mahdollisuuksista, riskeistä ja käytännöistä psykoterapeuttisessa suhteessa. Kokemuksellisessa osuudessa osallistujat pääsevät parin kanssa reflektoimaan omaa suhdettaan kosketukseen henkilökohtaisesta ja ammatillisesta näkökulmasta haluamallaan syvyydellä. Lisäksi harjoitellaan koskettamisen kuuntelevaa, neuvottelevaa, kunnioittavaa ja soinnuttuvaa asennetta sekä erilaisia kosketustekniikoita. Kaikki harjoitukset ovat vapaaehtoisia ja osallistujia kannustetaan omien rajojen ja tarpeiden kuunteluun.

Kohderyhmä: Psykologit, psykoterapeutit sekä alojen loppuvaiheen opiskelijat.

Kouluttajat: Laura Mannila on psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti (Valvira, Kela), työnohjaaja ja kouluttaja. Hän on työskennellyt parikymmentä vuotta kehopsykoterapian parissa sekä työnohjannut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kuten psykoterapeutteja, psykologeja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sairaanhoitajia. Laura toimii kouluttajana psykofyysisen psykoterapian perus- ja syventävissä koulutuksissa, psykofyysisessä työnohjaajakoulutuksessa sekä vierailevana kouluttajana useissa oppilaitoksissa. Kosketus on yksi mahdollinen työskentelytapa psykofyysisessä viitekehyksessä. Lisäksi Laura työskentelee hevosavusteisesti, jossa kontakti ja kosketus eläimen kanssa on tärkeä osa työskentelyä.

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti, jonka polku ammatilliseen koskettamiseen on lähtenyt psykologian opintojen aikana varhaisen vuorovaikutuksen työn parista. Psykoterapeuttina Linda on käyttänyt kosketusta erityisesti häpeän sulattamiseen, tunnesäätelyn käynnistämiseen varhaisten osien suhteen, sekä vakauttamiseen. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä häpeästä. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

Kurssimaksu: 550€ Kurssimaksun voi maksaa ilmoittautumisen yhteydessä kerralla kokonaan tai kahdessa erässä. Erissä maksettaessa ensimmäinen erä maksetaan ilmoittauduttaessa ja toinen kahden kuukauden kuluttua kurssin alkamisesta. Huom. käsittelymaksu 5 €/erä.

Kesto: 16 ot

Kurssin aikataulu:

  • To 05.06.2025 09:00-16:30 Kulttuurikeskus Sähinä, Heikkiläntie 10

  • Pe 06.06.2025 09:00-16:30 Kulttuurikeskus Sähinä, Heikkiläntie 10

Lisää kurssi omaan kalenteriisi

Avainsanat: kehollinen kanssasäätely, kosketus psykoterapiassa, psykofyysinen kosketus, psykologin työ

Näytä tapahtuma →
lokak.
25
9.00 ap.9.00

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä – mahdollisuudet, rajat ja riskit

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä – mahdollisuudet, rajat ja riskit

Ilmoittautuminen:

https://hsky.fi/kurssit/terveys-ja-sosiaaliala/mieli-ja-psykologia/kosketus-psykologin-ja-psykoterapeutin-tyossa-mahdollisuudet-rajat-ja-riskit/

Aika: pe 25.10.2024 klo 9.00-16.30

Sisältö: Kosketus on tärkeimpiä ja varhaisimpia vuorovaikutuksen kokemuksiamme. Kosketus aktivoi oksitosiinijärjestelmän, joka on yhteydessä rauhoittumiseen, sosiaaliseen liittymiseen ja sosiaaliseen havaitsemiseen. Kosketus voi laskea verenpainetta ja stressihormonipitoisuuksia elimistössä. Turvallinen kosketus aktivoi parasympaattisen hermoston vatsanpuoleisen haaran, joka taas mahdollistaa levon, palautumisen, ruuansulatuksen, kasvun ja kudosten paranemisen. Kosketus luo edellytyksiä yhteisyyden ja turvallisuuden tunteen lisääntymiselle. Kosketus on yksi voimallisimmista kehollisen kanssasäätelyn muodoista. Kosketus on siis väylä, jonka avulla voidaan tavoittaa niitä asioita, jotka ovat keskeisiä myös psykologisissa hoitosuhteissa.

Toisaalta kosketuksen käyttö psykoammattilaisten työssä on ollut kautta historian hyvin ristiriitainen aihe. On totta, että kosketukseen liittyy myös riskejä. Kosketus voi herättää voimakkaita tunteita ja tarpeita. Se voi aktivoida asiakkaassa varhaisia tarvitsevuuden ja vaillejäämisen kokemuksia. Kosketuksella voi myös rikkoa toisen rajoja. Joissain tilanteissa kosketus voi aktivoida seksuaalisia tunteita ja tarpeita. Näistä kaikista tasoista psykoammattilaisen tulee olla tietoinen ottaessaan kosketuksen mukaan hoidon interventioksi. Työntekijän tulee myös olla riittävän tietoinen omista tunteistaan, joita kosketus herättää, sekä valmius ottaa asiakkaassa herääviä tasoja vastaan. Kosketus vaikuttaa kokemuksellisesti molempiin osapuoliin: siihen joka koskettaa ja siihen, joka tulee kosketetuksi.

Workshop koostuu luento-osuudesta ja kokemuksellisesta, kehollisesta työskentelystä. Käymme läpi sitä, miten kosketus vaikuttaa psykofyysisellä ja vuorovaikutuksellisella tasolla. Pohdimme kosketuksen mahdollisuuksia ja mahdollisia haittoja psykologin ja psykoterapeutin työssä. Teemme kokemuksellisia, kehollisia harjoituksia liittyen turvalliseen kosketukseen, yhteyden luomiseen sekä rajojen ilmaisemiseen ja kunnioittamiseen. 

Kohderyhmä: Psykologit, psykoterapeutit sekä alojen loppuvaiheen opiskelijat.

Kouluttajat: Laura Mannila on psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja. Hän on työskennellyt viitisentoista vuotta kehopsykoterapian parissa sekä työnohjannut kymmenisen vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kuten psykoterapeutteja, psykologeja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sairaanhoitajia. Laura toimii kouluttajana psykofyysisen psykoterapian perus- ja syventävissä koulutuksissa, psykofyysisessä työnohjaajakoulutuksessa sekä vierailevana kouluttajana useissa oppilaitoksissa. Kosketus on yksi mahdollinen työskentelytapa psykofyysisessä viitekehyksessä. Lisäksi Laura työskentelee hevosavusteisesti, jossa kontakti ja kosketus eläimen kanssa on tärkeä osa työskentelyä.

Linda Tavio on psykologi, integratiivinen psykoterapeutti, sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa). Hän on työskennellyt kymmenisen vuotta psykologina ja muutaman vuoden psykoterapeuttina. Lindan ammatillinen polku psykologian opintojen aikana on alkanut varhaisen vuorovaikutuksen parissa työskennellen, josta kosketus jäi osaksi Lindan ammatillista työskentelyä. Linda on psykologien Koulutusverkosto Verson kokemuksellinen kouluttaja ja kouluttanut erilaisia ryhmiä mm. rajoista, vuorovaikutuksesta sekä kunnioittavasta kosketuksesta.

Kurssimaksu: 240 € 

Näytä tapahtuma →
syysk.
27
– 1. marrask.

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: SYKSY 2024

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: syksy 2024

Maalaus: Liisa Luostarinen

Huom! Työpajat on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on se, että oma psykoterapiaprosessi on käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota ihmeessä yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua. 

TYÖPAJOJEN TEEMAT JA AJANKOHDAT: 

  • Häpeän lähteillä I: Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen

    • pe 27.9.2024 klo 9-17

  • Häpeän lähteillä II: Intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu

    • pe 4.10.2024  klo 9-17

  • Häpeän lähteillä III: Häpäiseminen ja terve syyllisyys

    • pe 1.11.2024 klo 9-17

HINNAT: 

  • yksi työpaja 160 e + alv

  • kaksi työpajaa 300 e + alv

  • kolme työpajaa 430 e + alv

PAIKKA: Merimiehenkatu 29, Helsinki

ILMOITTAUTUMINEN: 

https://forms.gle/LcULtjhWB2Vzm4KTA


YLEINEN KURSSIKUVAUS:

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.

Häpeän lähteillä ovat työpajoja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan myös omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajoissa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle. 

Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Työpajoissa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Jatko-osan työpajassa annetaan tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.

Työpajoihin ilmoittautuessasi saat materiaalin häpeästä sekä kroonisesta häpeästä ja kurssille annetaan itsetuntemusta ruokkiva ennakkotehtävä. Jokaisessa työpajassa on lyhyt teoreettinen osuus, mutta saat kurssista parhaan irti jos tutustut teoriaan jo ennakkoon.

Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! Työpajojen harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.


OHJAAJASTA:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.


KURSSIKOHTAISET KUVAUKSET:

Häpeän lähteillä I: Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen

Ensimmäisessä työpajassa keskitymme häpeän tutkimiseen fyysisenä kokemuksena. Erilaisten kehollisten ja kokemuksellisten harjoitusten avulla lisäämme keho- ja tunneyhteyttä. Teemme pareittain tutkimusmatkoja häpeään sisältä käsin. Tutkimme vuorovaikutuksellisia asetelmia, joissa häpeä on syntynyt, sekä suojia, joihin pompsahdamme. 

Työpajassa on myös lyhyt teoreettinen osuus joka jäsentää häpeän hoitoa ja johdattaa syvemmälle häpeän kerroksiin. Saat kirjallisen materiaalin häpeän sekä kroonisen häpeän hoidosta, kehollisesta työskentelystä sekä ennakkotehtävän.


Häpeän lähteillä jatko-osa pe 4.10.2024: Intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu

Häpeän lähteillä: intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu- työpajassa luomme ammattilaisille turvallisen tilan tutkia omaa historiaa intiimin kuulumisen, yhteyden häpeän ja yhteyden kaipuun näkökulmasta. Suomalaiset ovat tunnetusti välttelevästi kiintynyttä, pärjääjä- ja suorittajakansaa. Intiimiys, läheisyys ja tarvitsevuus ovat meille kollektiivisesti tuntematonta maaperää. Hoitokulttuurissakin hoiva voi olla päälle liimattua, näennäistä tai loistaa poissaolollaan. Emotionaalisesta ravitsemuksesta ei puhuta. Empatia voi jäädä kognitiiviselle tasolle. Häpeästä kärsivän asiakkaan pitäisi kuitenkin saada tuntea terapeuttinsa kehollisena ja emotionaalisena ihmisenä, vastakohtana koko elämän kestäneelle yhteydettömyydelle, joka on saattanut näyttää, muttei tuntua yhteydeltä. Terapeutin tulee olla aito subjekti, joka liikuttuu, koskettuu ja on elävässä yhteydessä myös omaan tunnerekisteriin. 

Tässä työpajassa lähdemme tutkimaan omia sekä kollektiivia esteitä haavoittuvuuden, tarvitsevuuden ja yhteenkuulumisen tiellä. Annamme tilaa läheisyyteen ja läheisyyden kaipuuseen liittyvälle häpeälle, sekä sulatamme sitä kokemalla uudenlaisia suhteessaolon tapoja. Työpajassa on lyhyt teoreettinen osuus yhteyden häpeän jäsentämiseen.


Häpeän lähteillä jatko-osa 1.11.2024: Häpäiseminen ja terve syyllisyys

Häpeä syntyy tilanteessa, jossa meille tapahtuu jotain ei-säätelevää ulkoisessa todellisuudessa. Sen jälkeen meidän sisällämme tapahtuu jotain (haavoittunut osa/ häpeä). Jonka jälkeen tapahtuu vielä suojautumista kivulta. 

Tämä työpaja on turvallinen mahdollisuus tutustua häpäisijään sinussa. Olemme nimittäin sisäistäneet paitsi kivun ja häpeän, myös niin kutsutun tekijäosan, joka on vuorovaikutuksellisen asetelman toinen pää. Tapa suojautua kivulta. 

Mielellistämme häpäisevän vuorovaikutuksen funktioita vuorovaikutussuhteissa ja herättelemme tervettä syyllisyyttä. Siinä missä häpeä haluaa piiloon, pyrkii syyllisyys korjaamaan yhteyttä ja siksi se onkin vastavuoroisten ja vastuullisten ihmissuhteiden perusta. 

Tämä työpaja on mahdollisuus tutkia lempeän, hyväksyvän ja uteliaan läsnäolon kannattelemana niitä osia itsessä, joita haluaisi piilottamisen sijaan ymmärtää, hyväksyä, rakastaa tai säädellä lisää. Löytää paitsi tervettä syyllisyyttä, myös armoa ja anteeksiantoa. 

Rohkeasti tervetuloa!


LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

___________________________________________________________________________

MITÄ ON HÄPEÄ?

Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä on tapahtuma, jossa jäämme yksin haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme toisilta apua säätelyssä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.

Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua ja älyllistämistä. Hyökkäämistä ja puolustautumista.

Häpeää tuottavaa voi olla toisten (tai itsen) arvostelu, vertailu, kriittisyys, kontrollointi. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kiinnostavaa ja oleellista on myös se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.

Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.

Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).

Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämä: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.

Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.


LUE LISÄÄ HÄPEÄSTÄ:

-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung

-Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu

-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö



Näytä tapahtuma →
kesäk.
14
9.00 ap.9.00

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ jatko-osa: avuttomuus, epävarmuus, ei-tietäminen

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ jatko-osa: avuttomuus, epävarmuus, ei-tietäminen

AJANKOHTA: pe 14.6. klo 9.30-17.00

SIJAINTI: Merimiehenkatu 29, Helsinki

ILMOITTAUTUMINEN:

https://forms.gle/eWAJ3jESeRZFMTo7A

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ- PALAUTTEISTA POIMITTUJA: "Vaikuttava, koskettava, ihmisyyden ytimessä, hyvyys, elävyys, aitous, lämpö, traumakokemuksiin pääsy turvallisesti, elävöittävä, pysäyttävä, mullistava, havahduttava, eteenpäin vievä, osallistujien toiveita tarkkaan huomioiva, turvallinen tila" https://www.lindatavio.com/palautteita

KURSSIKUVAUS:

Psykoammattilaisen vastaanotolla ollaan usein monitasoisten ja mutkikkaiden kysymysten äärellä. Ongelmallisiin kokemuksiin, olosuhteisiin ja olotiloihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Ihmissysteemin muutosprosessit vievät ennalta määrittelemättömän ajan. Psykoammattilaiselta odotetaan avuttomuuden ja epävarmuuden sietoa, sekä ei-tietävän tilan ylläpitoa. Mutta mitä ja millaista se on sisäisesti. Miten rakentaa turvallista suhdetta avuttomuuteen.

Avuttomuus ja epävarmuus ovat inhimillisiä kokemuksia, mutta niihin voi olla linkittyneenä myös häpeää, joka pyrkii katkaisemaan emotionaalisen yhteyden. Avuttomuus on voinut assosioitua traumaattiseen tapahtumaan tai rakentua kielletyksi kokemukseksi puhtaasti siksi, ettei sen äärellä ole tuntenut turvallista yhteyttä toiseen. Työpaja on mahdollisuus tutkia omaa suhdetta näihin kokemuksiin: omia avuttomuus-häpeä-syklejä, sekä tästä nousevia suojia. Käytämme erilaisia kanssasäätelyn muotoja, kuten kosketusta, liikettä, katsetta ja hengitystä keinoina tehdä tilaa kokea elävämmin oma ja toisen kokemusmaailma. 

Tutkimme myös radikaalia hyväksyntää avuttomuuden edessä. Emme nimittäin voi aina vaikuttaa toisiin ihmisiin, olosuhteisiin joissa olemme tai edes oman ihmissysteemin lainalaisuuksiin. Jos pidämme yllä uskomusta, että näin olisi, häpeämme jos emme yllä tähän tavoitteeseen. 

Tervetuloa tutustumaan omaan avuttomuus-häpeään, epävarmuus-häpeään ja ei-tietämisen tilaan kollegiaalisessa kannattelussa. Niiden viriämiseen kehossa ja mielessä. Sinun tapaasi suojautua niitä tuntemasta. Häpeään joka kumpuaa siitä jos et salli itsesi olla avuton. Oman keskeneräisyyden, "tyhmyyden" tai tyhjyyden äärelle. Tervetuloa turvallisen hädän äärelle.

Elämme pärjäämistä, suorittamista ja tietämistä korostavassa yhteiskunnassa. Tämä työpaja on vastalääke, lempeää anarkiaa, joka puhuu haavoittuvampien osiemme kieltä. Lämpimästi tervetuloa tutkimaan relationaalisin, kehollisin ja kokemuksellisin keinoin itseäsi ja ihmisyyttä. Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

OHJAAJASTA:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.


Näytä tapahtuma →
maalisk.
8
– 19. huhtik.

TÄYNNÄ kevät 2024! HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: TYÖPAJAT AMMATTILAISILLE (8.3., 15.3., 19.4.)

  • Google-kalenteri ICS

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: kevät 2024

Maalaus: Liisa Luostarinen

TÄYNNÄ! Jonoon voi ilmoittautua.

Huom! Työpajat on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on oma psykoterapiaprosessi käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota rohkeasti yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua.

ILMOITTAUTUMISLOMAKKEEN LOPUSTA LÖYDÄT TARKEMMAN KURSSIKUVAUKSEN JOKAISESTA OSIOSTA:

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ I: pe 8.3., klo 9-17.00 Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen: https://forms.gle/JaNfCQKrboaeQzJy5

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ JATKO-OSA: pe 15.3. klo 9-17: Intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu: https://forms.gle/9C9aUJHVegRWyJRr7

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ JATKO-OSA: pe 19.4. klo 9-17: Piilotettu minuus ja vastuu: https://forms.gle/DNLrRYeZKz4vQ6Ep9

KOULUTTAJA: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti, psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa)

KURSSIKUVAUS:

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.

Häpeän lähteillä on työpaja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajassa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle.

Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Tässä työpajassa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Työpajassa annetaan tarvittaessa tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.

Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

Työpajaan ilmoittautuessasi saat materiaalin häpeästä sekä kroonisesta häpeästä ja kurssille annetaan itsetuntemusta ruokkiva ennakkotehtävä.

OHJAAJASTA:
Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

PAIKKA: Helsinki (Ilmoitetaan myöhemmin)

HINNAT:
Early bird (ennen 31.1.) :
-yksi työpaja 120 e + alv 24 %
-kaksi työpajaa 220 e + alv 24 %
-kolme työpajaa 300 e + alv 24%

Hinta (1.2. jälkeen):
-150 e + alv 24%
-260 e + alv 24%
-400 e + alv 24%

PERUUTUSEHDOT:
Peruutus kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 e. Alle kuukausi koulutuksen alkuun: 50 % kurssihinnasta pidätetään. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus hankkia tilalle korvaava osallistuja.
______________________________________________________________________

MITÄ ON HÄPEÄ?

Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä on tapahtuma, jossa olemme toisen kanssa haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme apua säätelyssä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.

Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua ja älyllistämistä. Hyökkäämistä ja puolustautumista.

Häpeää tuottavaa voi olla toisten arvostelu, vertailu, kriittisyys, kontrollointi. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen toiselta, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kiinnostavaa ja oleellista on myös se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.

Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.

Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).

Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämä: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.

Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.

LUE LISÄÄ HÄPEÄSTÄ:

-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)
-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung
-Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu
-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö

Näytä tapahtuma →
helmik.
16
9.00 ap.9.00

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä - mahdollisuudet, rajat ja riskit

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä - mahdollisuudet, rajat ja riskit

Aika: pe 16.2.2024 klo 9.00-16.30

Sisältö: Kosketus on tärkeimpiä ja varhaisimpia vuorovaikutuksen kokemuksiamme. Kosketus aktivoi oksitosiinijärjestelmän, joka on yhteydessä rauhoittumiseen, sosiaaliseen liittymiseen ja sosiaaliseen havaitsemiseen. Kosketus voi laskea verenpainetta ja stressihormonipitoisuuksia elimistössä. Turvallinen kosketus aktivoi parasympaattisen hermoston vatsanpuoleisen haaran, joka taas mahdollistaa levon, palautumisen, ruuansulatuksen, kasvun ja kudosten paranemisen. Kosketus luo edellytyksiä yhteisyyden ja turvallisuuden tunteen lisääntymiselle. Kosketus on yksi voimallisimmista kehollisen kanssasäätelyn muodoista. Kosketus on siis väylä, jonka avulla voidaan tavoittaa niitä asioita, jotka ovat keskeisiä myös psykologisissa hoitosuhteissa.

Toisaalta kosketuksen käyttö psykoammattilaisten työssä on ollut kautta historian hyvin ristiriitainen aihe. On totta, että kosketukseen liittyy myös riskejä. Kosketus voi herättää voimakkaita tunteita ja tarpeita. Se voi aktivoida asiakkaassa varhaisia tarvitsevuuden ja vaillejäämisen kokemuksia. Kosketuksella voi myös rikkoa toisen rajoja. Joissain tilanteissa kosketus voi aktivoida seksuaalisia tunteita ja tarpeita. Näistä kaikista tasoista psykoammattilaisen tulee olla tietoinen ottaessaan kosketuksen mukaan hoidon interventioksi. Työntekijän tulee myös olla riittävän tietoinen omista tunteistaan, joita kosketus herättää, sekä valmius ottaa asiakkaassa herääviä tasoja vastaan. Kosketus vaikuttaa kokemuksellisesti molempiin osapuoliin: siihen joka koskettaa ja siihen, joka tulee kosketetuksi.

Workshop koostuu luento-osuudesta ja kokemuksellisesta, kehollisesta työskentelystä. Käymme läpi sitä, miten kosketus vaikuttaa psykofyysisellä ja vuorovaikutuksellisella tasolla. Pohdimme kosketuksen mahdollisuuksia ja mahdollisia haittoja psykologin ja psykoterapeutin työssä. Teemme kokemuksellisia, kehollisia harjoituksia liittyen turvalliseen kosketukseen, yhteyden luomiseen sekä rajojen ilmaisemiseen ja kunnioittamiseen.

Kohderyhmä: Psykologit, psykoterapeutit sekä alojen loppuvaiheen opiskelijat.

Kouluttajat: Laura Mannila on psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja. Hän on työskennellyt viitisentoista vuotta kehopsykoterapian parissa sekä työnohjannut kymmenisen vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kuten psykoterapeutteja, psykologeja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sairaanhoitajia. Laura toimii kouluttajana psykofyysisen psykoterapian perus- ja syventävissä koulutuksissa, psykofyysisessä työnohjaajakoulutuksessa sekä vierailevana kouluttajana useissa oppilaitoksissa. Kosketus on yksi mahdollinen työskentelytapa psykofyysisessä viitekehyksessä. Lisäksi Laura työskentelee hevosavusteisesti, jossa kontakti ja kosketus eläimen kanssa on tärkeä osa työskentelyä.

Linda Tavio on psykologi, integratiivinen psykoterapeutti, sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa). Hän on työskennellyt kymmenisen vuotta psykologina ja muutaman vuoden psykoterapeuttina. Lindan ammatillinen polku psykologian opintojen aikana on alkanut varhaisen vuorovaikutuksen parissa työskennellen, josta kosketus jäi osaksi Lindan ammatillista työskentelyä. Linda on psykologien Koulutusverkosto Verson kokemuksellinen kouluttaja ja kouluttanut erilaisia ryhmiä mm. rajoista, vuorovaikutuksesta sekä kunnioittavasta kosketuksesta.

Kurssimaksu: 240 €

Kesto: 8 ot

Kurssin aikataulu:

  • Pe 16.02.2024 09:00-16:30 Helsingin seudun kesäyliopiston koulutustila, Vilhonvuorenkatu 12

https://hsky.fi/kurssit/terveys-ja-sosiaaliala/mieli-ja-psykologia/kosketus-psykologin-ja-psykoterapeutin-tyossa-mahdollisuudet-rajat-ja-riskit/?fbclid=IwAR2E56BQIVFhONv-Gtl-EEP9j7mPMruQNZ64xQzZBDVcTFj8Oi3junQ_-bA

Näytä tapahtuma →
jouluk.
1
9.00 ap.9.00

Häpeän lähteillä: työpaja ammattilaisille

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: TYÖPAJAT AMMATTILAISILLE

Huom! Työpajat on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on oma psykoterapiaprosessi käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota rohkeasti yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua.

VOIT ILMOITTAUTUA YHTEEN TAI MOLEMPIIN.

Aika: Häpeän lähteillä I: pe 17.11.2023, klo 9-17.00 (Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen)

Häpeän lähteillä II: pe 8.12.2023 (Piilotettu minuus ja vastuu)

Paikka: Merimiehenkatu 29, Helsinki

Hinta: Yhteen työpajaan ilmoittautuminen: 120 e + alv 24 (kaikki nyt ennakkohinnalla)

Kahteen ilmoittautuminen yhteensä 200 e + alv 24 %.

Kouluttaja: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti, psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa)

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.

Häpeän lähteillä on työpaja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajassa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle.

Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Tässä työpajassa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Työpajassa annetaan tarvittaessa tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.

Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! ❤️ Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

OHJAAJASTA:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

SITOVA ILMOITTAUTUMINEN:

https://forms.gle/eeg1PQ9C53XSrLpb8

LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

PERUUTUSEHDOT: Peruutus kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 e (sis. lähetetyt materiaalit). Alle kuukausi koulutuksen jälkeen 50 % kurssihinnasta pidätettävä. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus hankkia tilalle korvaava osallistuja.

____________________________________________________________________________________________

MITÄ ON HÄPEÄ?

Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.

Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua ja älyllistämistä. Hyökkäämistä ja puolustautumista.

Häpeää tuottavaa voi olla toisten arvostelu, vertailu, kriittisyys, kontrollointi. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen toiselta, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kiinnostavaa ja oleellista on myös se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.

Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.

Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).

Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämään: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.

Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.

Lue lisää häpeästä:

-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung

-Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu

-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö

Näytä tapahtuma →
syysk.
3
10.00 ap.10.00

Täynnä! HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: työpaja ammattilaisille

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: työpaja ammattilaisille

Huom! Työpaja on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on oma psykoterapiaprosessi käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota rohkeasti yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua.

Aika: sunnuntaina 3.9.2023, klo 10-16.30
Paikka: Haapaniemenkatu 6, Helsinki
Hinta: Ennakkohinta 120 e + alv 24 % 1.6.2023 saakka, normaalihinta 150 e + alv 24%
Kouluttaja: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti, psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa)

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.

Häpeän lähteillä on työpaja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajassa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle.

Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Tässä työpajassa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Työpajassa annetaan tarvittaessa tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.

Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

OHJAAJASTA:
Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

SITOVA ILMOITTAUTUMINEN:
https://docs.google.com/…/1FAIpQLSdJuiUAFStEpwd82…/viewform…

LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com
_________________________________________

MITÄ ON HÄPEÄ?
Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotettu ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.
Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua. Hyökkäämistä ja puolustautumista.

Häpeää tuottavaa voi olla toisten (ja itsensä) arvostelu, vertailu, kriittisyys. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen toiselta, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Kiinnostavinta ja oleellisinta on se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.

Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.

Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).

Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämä: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.

Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.

Lue lisää häpeästä:
-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)
-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö
-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung

Maalaus: Liisa Luostarinen

Näytä tapahtuma →

Ota yhteyttä: psykoterapeutti.lindatavio(at)gmail.com