HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: kevät 2024
Maalaus: Liisa Luostarinen
TÄYNNÄ! Jonoon voi ilmoittautua.
Huom! Työpajat on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on oma psykoterapiaprosessi käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota rohkeasti yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua.
ILMOITTAUTUMISLOMAKKEEN LOPUSTA LÖYDÄT TARKEMMAN KURSSIKUVAUKSEN JOKAISESTA OSIOSTA:
HÄPEÄN LÄHTEILLÄ I: pe 8.3., klo 9-17.00 Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen: https://forms.gle/JaNfCQKrboaeQzJy5
HÄPEÄN LÄHTEILLÄ JATKO-OSA: pe 15.3. klo 9-17: Intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu: https://forms.gle/9C9aUJHVegRWyJRr7
HÄPEÄN LÄHTEILLÄ JATKO-OSA: pe 19.4. klo 9-17: Piilotettu minuus ja vastuu: https://forms.gle/DNLrRYeZKz4vQ6Ep9
KOULUTTAJA: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti, psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa)
KURSSIKUVAUS:
"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)
Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.
Häpeän lähteillä on työpaja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajassa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle.
Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Tässä työpajassa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Työpajassa annetaan tarvittaessa tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.
Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.
Työpajaan ilmoittautuessasi saat materiaalin häpeästä sekä kroonisesta häpeästä ja kurssille annetaan itsetuntemusta ruokkiva ennakkotehtävä.
OHJAAJASTA:
Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.
LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com
PAIKKA: Helsinki (Ilmoitetaan myöhemmin)
HINNAT:
Early bird (ennen 31.1.) :
-yksi työpaja 120 e + alv 24 %
-kaksi työpajaa 220 e + alv 24 %
-kolme työpajaa 300 e + alv 24%
Hinta (1.2. jälkeen):
-150 e + alv 24%
-260 e + alv 24%
-400 e + alv 24%
PERUUTUSEHDOT:
Peruutus kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 e. Alle kuukausi koulutuksen alkuun: 50 % kurssihinnasta pidätetään. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus hankkia tilalle korvaava osallistuja.
______________________________________________________________________
MITÄ ON HÄPEÄ?
Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä on tapahtuma, jossa olemme toisen kanssa haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme apua säätelyssä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.
Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.
Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua ja älyllistämistä. Hyökkäämistä ja puolustautumista.
Häpeää tuottavaa voi olla toisten arvostelu, vertailu, kriittisyys, kontrollointi. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen toiselta, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kiinnostavaa ja oleellista on myös se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.
Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.
Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).
Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämä: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.
Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.
LUE LISÄÄ HÄPEÄSTÄ:
-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)
-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung
-Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu
-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö