HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: syksy 2024

Maalaus: Liisa Luostarinen

Huom! Työpajat on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on se, että oma psykoterapiaprosessi on käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota ihmeessä yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua. 

TYÖPAJOJEN TEEMAT JA AJANKOHDAT: 

• Häpeän lähteillä I: Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen

• pe 27.9.2024 klo 9-17

• Häpeän lähteillä II: Intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu

• pe 4.10.2024  klo 9-17

• Häpeän lähteillä III: Häpäiseminen ja terve syyllisyys

• pe 1.11.2024 klo 9-17

HINNAT: 

• yksi työpaja 160 e + alv

• kaksi työpajaa 300 e + alv

• kolme työpajaa 430 e + alv

PAIKKA: Merimiehenkatu 29, Helsinki

ILMOITTAUTUMINEN: 

https://forms.gle/LcULtjhWB2Vzm4KTA

YLEINEN KURSSIKUVAUS:

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.

Häpeän lähteillä ovat työpajoja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan myös omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajoissa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle. 

Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Työpajoissa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Jatko-osan työpajassa annetaan tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.

Työpajoihin ilmoittautuessasi saat materiaalin häpeästä sekä kroonisesta häpeästä ja kurssille annetaan itsetuntemusta ruokkiva ennakkotehtävä. Jokaisessa työpajassa on lyhyt teoreettinen osuus, mutta saat kurssista parhaan irti jos tutustut teoriaan jo ennakkoon.

Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! Työpajojen harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

OHJAAJASTA:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

KURSSIKOHTAISET KUVAUKSET:

Häpeän lähteillä I: Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen

Ensimmäisessä työpajassa keskitymme häpeän tutkimiseen fyysisenä kokemuksena. Erilaisten kehollisten ja kokemuksellisten harjoitusten avulla lisäämme keho- ja tunneyhteyttä. Teemme pareittain tutkimusmatkoja häpeään sisältä käsin. Tutkimme vuorovaikutuksellisia asetelmia, joissa häpeä on syntynyt, sekä suojia, joihin pompsahdamme. 

Työpajassa on myös lyhyt teoreettinen osuus joka jäsentää häpeän hoitoa ja johdattaa syvemmälle häpeän kerroksiin. Saat kirjallisen materiaalin häpeän sekä kroonisen häpeän hoidosta, kehollisesta työskentelystä sekä ennakkotehtävän.

Häpeän lähteillä jatko-osa pe 4.10.2024: Intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu

Häpeän lähteillä: intiimi kuuluminen ja yhteyden kaipuu- työpajassa luomme ammattilaisille turvallisen tilan tutkia omaa historiaa intiimin kuulumisen, yhteyden häpeän ja yhteyden kaipuun näkökulmasta. Suomalaiset ovat tunnetusti välttelevästi kiintynyttä, pärjääjä- ja suorittajakansaa. Intiimiys, läheisyys ja tarvitsevuus ovat meille kollektiivisesti tuntematonta maaperää. Hoitokulttuurissakin hoiva voi olla päälle liimattua, näennäistä tai loistaa poissaolollaan. Emotionaalisesta ravitsemuksesta ei puhuta. Empatia voi jäädä kognitiiviselle tasolle. Häpeästä kärsivän asiakkaan pitäisi kuitenkin saada tuntea terapeuttinsa kehollisena ja emotionaalisena ihmisenä, vastakohtana koko elämän kestäneelle yhteydettömyydelle, joka on saattanut näyttää, muttei tuntua yhteydeltä. Terapeutin tulee olla aito subjekti, joka liikuttuu, koskettuu ja on elävässä yhteydessä myös omaan tunnerekisteriin. 

Tässä työpajassa lähdemme tutkimaan omia sekä kollektiivia esteitä haavoittuvuuden, tarvitsevuuden ja yhteenkuulumisen tiellä. Annamme tilaa läheisyyteen ja läheisyyden kaipuuseen liittyvälle häpeälle, sekä sulatamme sitä kokemalla uudenlaisia suhteessaolon tapoja. Työpajassa on lyhyt teoreettinen osuus yhteyden häpeän jäsentämiseen.

Häpeän lähteillä jatko-osa 1.11.2024: Häpäiseminen ja terve syyllisyys

Häpeä syntyy tilanteessa, jossa meille tapahtuu jotain ei-säätelevää ulkoisessa todellisuudessa. Sen jälkeen meidän sisällämme tapahtuu jotain (haavoittunut osa/ häpeä). Jonka jälkeen tapahtuu vielä suojautumista kivulta. 

Tämä työpaja on turvallinen mahdollisuus tutustua häpäisijään sinussa. Olemme nimittäin sisäistäneet paitsi kivun ja häpeän, myös niin kutsutun tekijäosan, joka on vuorovaikutuksellisen asetelman toinen pää. Tapa suojautua kivulta. 

Mielellistämme häpäisevän vuorovaikutuksen funktioita vuorovaikutussuhteissa ja herättelemme tervettä syyllisyyttä. Siinä missä häpeä haluaa piiloon, pyrkii syyllisyys korjaamaan yhteyttä ja siksi se onkin vastavuoroisten ja vastuullisten ihmissuhteiden perusta. 

Tämä työpaja on mahdollisuus tutkia lempeän, hyväksyvän ja uteliaan läsnäolon kannattelemana niitä osia itsessä, joita haluaisi piilottamisen sijaan ymmärtää, hyväksyä, rakastaa tai säädellä lisää. Löytää paitsi tervettä syyllisyyttä, myös armoa ja anteeksiantoa. 

Rohkeasti tervetuloa!

LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

___________________________________________________________________________

MITÄ ON HÄPEÄ?

Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä on tapahtuma, jossa jäämme yksin haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme toisilta apua säätelyssä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.

Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua ja älyllistämistä. Hyökkäämistä ja puolustautumista.

Häpeää tuottavaa voi olla toisten (tai itsen) arvostelu, vertailu, kriittisyys, kontrollointi. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kiinnostavaa ja oleellista on myös se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.

Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.

Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).

Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämä: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.

Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.

LUE LISÄÄ HÄPEÄSTÄ:

-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung

-Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu

-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö